Itämeren lajit

Itämeri on yksi erikoisimmista meristä koko maailmassa. Itämeressä elää suhteellisen vähän erilaisia lajeja. Meren eliöiden monimuotoisuuteen vaikuttaa moni asia. Niistä tärkeimpänä meren pohjan koostumus, lämpötila, meren keskisyvyys, meren happipitoisuus, suolapitoisuus ja sameus.

 

Itämeren lajit

Ja se fakta, että Itämeri on murrosvettä eli puoliksi makeaa ja puoliksi suolaista vettä. Suolapitoisuus vaihtelee sen mukaan, millä alueella ollaan ja jopa syvyyden mukaan. Itämeri ei siis ole monelle lajille sopiva elinpaikka ja siksi muun muassa isommat kalalajit ja nisäkkäät eivät viihdy Itämerellä. Monelle eläimelle suolapitoisuuden vaihtuminen ei sovi ja osa eliöistä muun muassa kuivuu ja kuolee jo pienestäkin muutoksesta suolapitoisuudessa. Sen lisäksi, että suolapitoisuus vaihtelee paikoitellen, hapettomia murrosveden tiloja löytyy luonnollisesti merestä ja se, että keskisyvyys on todella matala kaventaa vielä enemmän sen eliöiden elinmahdollisuuksia. Ja tähän kaiken kukkuraksi vielä lasketaan mukaan se fakta, että neljä vuoden aikaa muuttaa jatkuvasti elinolosuhteita meressä. Talvi ja jäätyminen, kevät ja sulien valuminen mereen, kesä ja sen tuoma kuumuus ja syksy sateineen vaikuttaa suuresti koko meren ekologiseen kiertokulkuun. Itämeri on todella mielenkiintoinen ja sen tutkimiseen onkin perehtynyt moni tutkija. Ne lajit, jotka elävät ja pärjäävät Itämeressä ovat todellakin tutkimisen arvoisia, sillä noilla lajeilla on erinomaiset kyvyt säilyä hengissä mitä monimutkaisemmassa paikassa. Kala lajien ja muiden meren lajien on siis vain selvittävä hengissä mahdollisimman pitkään ja lisääntyä silloin, kun sille on suotuisa aika.

Viime vuonna Itämerestä löydettiin uusi laji

Helsingin Yliopiston tutkijat löysivät viitteitä uudesta lajista Itämerellä ja 2018 heinäkuussa he julkaisivat tiedotteen, jossa kerrottiin uuden lajin löytymisestä. Kyseessä on kampelalajike, joka on jo tutuksi tulleen kampela lajikkeen sukulainen ja he ovat hyvin samanlaiset lajit. Mutta tämä uusi laji löydös eroaa tavallisesta kampelasta niin, että se laskee munansa tavallisesta poikkeavasti ja matalammalle, joten se on sopeutunut täysin Itämeren ja rantavesien lähes makeaan veteen.

Meriajokasniityt

Trooppisissa vesissä puhutaan koralliriutoista ja niiden vaikutuksista. Koralliriutat tarjoavat kodin sadoille tuhansille erilaisille eliöillä ja eläimille sekä kaloille. Niiden vaikutus ilmastoomme on suuri. Sillä ne tuottavat happea. Itämerellä ei kuitenkaan kasva korallia vaan meidän vastine noille riutoille ovat meriajokasniityt. Meriajokkaat tuovat suojaa monen moisille erilaisille eläimille ja kala lajeille ja sitovat hiilidioksidia ja tuottavat happea. Jopa reilusti enemmän kuin saman kokoinen metsäalue. Siksi niiden olemassaolo ja tehtävä onkin tärkeä, sillä omalta osaltaan ne vaikuttavat suoraan ehkäisevästi ilmastonmuutokseen. Se on myös ainoa kasvo, joka on siemenkasvi Itämeressä. Se kasvaa matalassa vedessä, rantojen tuntumassa kirkkailla hiekka alustoilla. Valo on niille erityisehto ja siksi se kasvaa vain kirkkaassa vedessä- Nuo kyseiset niityt ovat todella uhanalaisia ja itse kasvina meri ajokas on silmällä pidettävien lajien listalla. Nuo niityt ovat suurimmaksi osin Skandinaavien alueella ja Ahvenanmaalla on yski kaikkein suurin meriajokkaan klooni. Se peittää kuusi ja puoli tuhatta neliömetriä ja siitä sanotaan sen olevan yksi maailman suurimmista yksittäisistä kasveista. Iältään tuo kyseinen meriajokasniitty saattaa olla tuhatkin vuotta vanha ja painaa seitsemän tuhatta kiloa. Niityt kuitenkin vähenevät maailmalla kovaa vauhtia ja ovat katoavampia kuin koralliriutat. Niiden toiminta ja tärkeys luonnolle on yhtä lailla samaa luokkaa kuin on normaalien koralliriuttojenkin ja niiden huolehtiminen ensi arvoista. Ne myös auttavat ehkäisemään rehevöitymistä.

Meriajokasniityt

Comments are closed.