Itämeri On Maailman Saastunein Meri

Itämeri on herkkä meri, se on altis kaikenlaisille vaikutteille, kuten saasteille siksi koska se on suhteellisen vähähappinen, luonnollisesti jo muutenkin helposti rehevöityvä ja matala meri.

 

Itämeri On Maailman Saastunein Meri

Myöskin sen veden vaihtuvuus on erittäin pientä. Koska meri on murtovettä, siellä esiintyy luonnollisesti hapettomia alueita ja rehevöitymistä, mutta saasteet ja ihmisten muut toimet ovat vain pahentaneet tilannetta ja tällä hetkellä Itämeri onkin yksi saastuneimmista meristämme. Itämeren vuoroveden liike on niin minimaalista, että se ei kuljeta mineraaleja ja tärkeitä ravintoaineita eteenpäin vaan ravintoaineet ja kuten myös saasteetkin jäävät paikalleen. Näissä paikoissa rehevöityminen ihmisten toimien jälkeen on suurempaa ja näkyvämpää. Meidän tulee tehdä isoja muutoksia, jotta saamme Itämeren voimaan hyvin.

Rehevöityminen

Maatalouden takia ja lannoitteiden sekä muiden usein teollisuuden käyttämät kemikaalit lopulta huuhtoutuvat valuma-alueilta Itämereen. Tämä saa Itämeren rehevöitymään jo nopeammin kuin ennen. Se miten paljon yksittäisten ihmisten tekemisellä on tähän suhteellisen vähäinen, mutta tärkeä. Kaikki vesi päätyy jossakin muodossa myös Itämereen. Se, että pidämme huolta, ettei kemikaaleja ja likaista vettä pääse valumaan mereen on jokaisen sydämen asia. Jo pienen mökkijärven ympärillä nähdään runsastakin rehevöitymistä siksi, koska mökkeilijöiden pesuvedessä putsataan silikoneista lähtien kaikenlaista kemikaalia järveen ja se aiheuttaa järvelle rehevöitymisen. Yli 85 miljoonaa ihmistä elää ja asuu Itämeren valuma-alueella, joten ongelma ei ratkea, sillä että pelkästään Suomi tekee Itämeren hyvinvoinnin puolesta työtä vaan siihen pitää sitouttaa kaikki valuma-alueen valtiot. Rajoja rikkovaa toimintaa vahvistetaan jatkuvasti ja vain yhteistyöllä voidaan saavuttaa toivottua parantumista. Itämeri kun on tällä hetkellä koko maailman saastunein meri. Siitä kertoo villinä rehottavat sinilevä lautatkin.

Onnettomuudet ja niiden riskit

Itämerellä seilaa päivittäin tuhansia laivoja ja varsinkin matkustajalaivoja. Se, miten paljon saastetta nuo laivat aiheuttavat on huomattavaa. Jätevedet dumpataan suoraan mereen käsittelemättömänä, kunhan ollaan tarpeeksi kaukana rannikosta. Typpi ja rikki sataa laivojen piipuista hetken ilmassa leijailun jälkeen mereen ja rehevöittää ja happamoittaa sitä. Öljyn ja kemikaalien kuljetuksen myötä öljykatastrofit tai kemikaalionnettomuudet ovat mahdollisia ja sitä lähempänä, mitä enemmän laivaliikennettä on. Yksi keino olla mukana ja vaikuttaa on liittyä öljyntorjunnan vapaaehtoiseksi, jotka tarvittaessa kutsutaan apuun, jos öljyonnettomuus tapahtuu. Ilmoittautua voi WWF sivuilla. Öljyn torjunta joukoissa on jo miltei seitsemän tuhatta jäsentä. Koulutuksia järjestetään muutamaan otteeseen vuodessa ja niistä tulee jäsenille tieto sähköpostitse.

Ilmastonmuutos

Hapeton seisova Itämeren pohjassa oleva vesi ei pääse liikkumaan helposti. Silloin tällöin kuitenkin Tanskan tienoilta suolainen merivesi tuo raikkaan tuulahduksen uutta suolaista valtameri vettä Itämereen ja näin ollen, kun painavampi suolavesi vajoaa pohjalle, nousee hapeton vesi pois kuopistansa. Näitä meriveden hörppäyksiä kutsutaan merivesipulsseiksi. Nykyvuosina kuitenkin nuo pulssit on pienentyneet ja vähentyneet radikaalisti, johtuen ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tästä syystä Itämeren vesi ei pääse uusiutumaan läheskään yhtään niin usein kuin ennen. Tämä on vaarallinen reaktio ja vaikuttaa suuresti siihen, miten meri voi ja miten siinä elävät eliöt voivat. Tilanteeseen ei pysty puuttumaan suuresti, muuta kuin suojelemalla Itämerta vieläkin enemmän rehevöitymisen vaaralta ja pyrkiä muuttamaan muita tapoja ja asioita, mihin pystymme vaikuttamaan. Samoin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on tärkeää Itämerelle, kuten koko maailmamme voinnille. Siihen voivat vaikuttaa aivan joka ikinen pienillä elämän ja arjen päivittäisillä muutoksilla ja valinnoilla. Tässä pelissä täytyy olla mukana jokaisen, jotta tulevalla sukupolvella olisi mahdollisuus elää täyspainoista ja hyvää elämää.

Ilmastonmuutos

 

Comments are closed.