Metsästys

Suomessa metsästys on yleinen ja arvostettu harrastusmuoto. Vuosittain noin 300 000 suomalaista lunastaa metsästyskortin, mikä on väkilukuun suhteutettuna korkea määrä muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Metsästys on ollut perinteisesti pitkään tärkeä ravinnon ja elinkeinon hankkimismuoto Suomessa. Riistaa metsästettiin ravinnon lisäksi turkisten hankkimiseksi, mikä toi merkittäviä lisätuloja monelle metsästäjälle.

Metsästys on yhä merkittävää toimintaa metsästäjille ja ympäristölle, vaikka se onkin muuttunut vuosien aikana harrastajamaisempaan suuntaan. Suomessa metsästäminen on moniin muihin maihin verrattuna melko helposti ihmisten ulottuvilla oleva harrastus. Metsästäjät ja metsästysseurat tekevät paljon vapaaehtoistyötä, kuten esimerkiksi riistalaskentoja ja avun tarjoamista suurriistan tai petojen jäljestämiseksi tai karkottamiseksi. Vuosittain suomalaiset metsästäjät saavat saaliina yli 10 miljoonaa kiloa riistaa.

Metsästys

Historia

Metsästys on ollut perinteinen elinkeino useiden kansojen historiassa. Metsästäjä-keräilijäkulttuureissa metsästys on ollut monesti keskeisimmässä asemassa ravinnonhankkimisen kannalta elinympäristöstä ja alueesta riippuen. Maatalouden kehittyminen vähensi metsästyksen keskeistä asemaa ravinnonsaannin kannalta, mutta se säilyi yhä merkittävänä osana lisäravinnon ja turkisten hankkimisessa. Metsästyksen motiivit ovat nykyään siirtyneet yhä korostetummin sen tarjoamien viihteellisten ja kulttuurillisten arvojen suuntaan, kun ennen metsästys oli taloudellinen elinehto.

Historiallisesti metsästyksen on nähty muun muassa Homeroksen eeposten mukaan karaisevan ja valmistavan miehiä sotaan. Nykyään metsästämisen koetaan nostavan erätaitojen ja fyysisen kunnon lisäksi kärsivällisyyttä ja kestävyyttä sekä rohkeampaa toimintavalmiutta. Yhteiskunnallisesti metsästys tarjoaa kulttuurillista arvoa sekä työkaluja riistakantojen säätelyyn. Riistakantojen tarkoin säädelty metsästysrasitus Suomessa pyritään kohdistamaan kannan nuoriin yksilöihin, joiden luonnollinen menettäminen talven aikana olisi muutenkin todennäköisempää. Lisäksi esimerkiksi hirvikannan säätelyllä pyritään ehkäisemään taimikkotuhoja ja liikennekuolemia.

Metsästys Suomessa

Metsästyksestä suurin osa Suomessa tapahtuu ampuma-aseella. Ansoilla ja loukuilla pyydetään vielä pienpetoja, mutta aiemmin myös muuta riistaa. Jousella voidaan metsästää metsäkaurista ja pienempää riistaa. Metsästäminen voi tapahtua hyvin monien erilaisten menetelmien avulla. Riistaa voi väijyä haaskalla tai ilman haaskaa, sitä voi houkutella erilaisilla saalishoukuttimilla tai kuvastuksella tai riistaa voi jäljittää tai ajaa miesketjulla.

Suomessa metsästämisessä käytetään apuna erittäin usein metsästyskoiraa, jonka tehtävät vaihtelevat paljon metsästysmuodosta, saaliista ja koirarodusta riippuen. Koira voi ajaa riistaa, esimerkiksi jäniksiä tai hirviä, se voi osoittaa riistan sijainnin seisomalla, haukkua tai karkottaa eläimen paremmin metsästäjän ulottuville, esimerkiksi kanalinnun lentoon tai puunoksalle. Koira voi myös noutaa muun muassa ammutut kana- tai sorsalinnut. Mäyrää, kettua ja supikoiraa metsästettäessä käytetään usein luolakoiraa.

Metsästys Suomessa

Kappalemääräisesti Suomessa metsästetään eniten sinisorsia, sepelkyyhkyjä, teeriä ja metsäjäniksiä. Hirvenpyynnin merkitys ravinnoksi on suuri ja ylittää poronlihan tuoton moninkertaisesti. Vuonna 2017 koko maahan on myönnetty 52 771 hirven ja 36 191 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Turkiseläimiä metsästetään huonon kannattavuuden vuoksi vähäisemmin, metsästys keskittyy lähinnä Suomen luontoon kuulumattomien haittaeläimien minkin ja supikoiran saalistamiseen ja kantojen vähentämiseen.

Riistaeläimet Suomessa on määritelty metsästyslaissa ja niiden pyyntiaika sijoittuu yleisemmin loppusyksylle. Lopun aikaa vuodesta myös metsästettävät eläimet ovat rauhoitettuja. Sorsanmetsästysaika alkaa joka vuosi 20.8. klo 12.00, josta se jatkuu vuoden loppuun. Hirveä saa metsästää syyskuun viimeisestä lauantaista vuoden loppuun saakka. Hirven kaatamiseen tarvitaan aina riistanhoitopiirin kaatolupa, ja metsästysseurojen hirvenmetsästyskausi päättyy yleisesti kaikkien kaatolupien täyttymiseen.

Historiallisesti Suomessa merkittävä riistaeläin on ollut myös hylje, jonka pyytämisestä on löytynyt merkkejä jo kivikaudelta asti. Hylkeiden nahkoja ja traania on nähtävästi kaupassa Suomen alueella jo 5 500 eaa. Vastineeksi Suomen alueelle on tuotu muun muassa meripihkaa ja kuparia. Myöhemmin turkismetsästys ja -kauppa muodostivat tärkeän elinkeinon Suomen asukkaille. Varsinkin saaristossa myös lintujen metsästys oli merkittävässä roolissa, mutta hirviä Suomen alueella ei ole ennen ollut nykyistä vastaavia määriä.

Comments are closed.