Soutuveneily

Soutuvene on hyvin pitkään historiassa käytössä ollut kulkuväline vesillä. Soutuveneellä kuljetaan nimensä mukaisesti soutamalla. Soutajia voi olla yksi tai useampia. Veneen laitoihin on rakennettu hankaimet, joihin soutamiseen tarvittavat airot kiinnitetään. Suomessa on tiettävästi satoja tuhansia järviä ja laaja saaristo, joten odotettavasti myös suomalainen venekanta on laaja. Vaikka huviveneily ei ole Suomessa yhtä suosittua kuin muissa Pohjoismaissa, on Suomen vesikulkuneuvokanta maailman tihein. Yli kolmanneksella suomalaisista perhekunnista on käytössään vähintään yksi vene. Soutuvenekannaltaan Suomi on myös maailman kärjessä.

Soutuveneily

Veneet Suomessa

Veneiksi määritellään vedessä kulkevat, mutta laivaa pienemmät alukset. Tarkkaa määritelmää veneen tai laivan koosta ei varsinaisesti ole olemassa, mutta Suomessa yli 24-metristen alusten kuljettamiseen tarvitaan tutkinto, joten niitä voidaan tämän määritelmän mukaan pitää laivoina. Myös Euroopan unionin huvivenedirektiivi koskee vapaa-ajan viettoon tai urheiluun käytettäviä rungoltaan 2,5–24 metrin pituisia veneitä.

Veneet voidaan jakaa kolmeen luokkaan, moottoriveneisiin, soutuveneisiin ja purjeveneisiin. Jokaisella venetyypillä on oma käyttövoimansa. Merenkulkuhallituksen Veneilyraportin (2005) mukaan Suomessa oli raportin valmistumisen aikaan yli 737 000 venettä. Venekannasta kolmannes koostui soutuveneistä ja toinen kolmannes pienistä moottoriveneistä.

Erilaisia soutuveneitä

Suomalaisista soutuveneistä puhuttaessa tarkoitetaan kahta päätyyppiä, jotka ovat savolainen ja hämäläinen soutuvenemalli. Hämäläismallin laidat ovat korkeammat ja se liikkuu pitäen vakaasti suuntansa. Soutamiseen saadaan enemmän voimaa airojen mitoituksen avulla. Savolaismalli on matala ja ketterä kääntää, jonka vuosi se sopii mainiosti kalastusveneeksi pienille vesialueille.

Suomessa käytettiin satoja vuosia sitten viikinkialusten kaltaisia mastolla varustettuja suuria soutuveneitä, joita nimitettiin uiskoiksi. Varhaisimmat maininnat Suomen karjalaisten uiskoveneistä löytyvät ruotsalaisesti 1300-luvun alkupuolen Eerikinkronikasta. Uiskot olivat kevytrakenteisia ja niitä pystyttiin vetämään matkoilla kannasten yli seuraavalle vesistölle. Pienemmissäkin veneissä käytettiin matkaamista helpottavia yksinkertaisia varpapurjeita aina perämoottorien yleistymiseen asti.

Perinteisesti soutuvene on veistetty puusta, mutta nykyään perinteiset käsityötä tekevät veneenveistäjät ovat harvassa. Puuveneeseen etsittiin ensin metsästä sopiva kokkapuu, josta rakennettiin keulavannas, jonka ympärille koko vene muodostuu. Suomessa järjestetään yhä veneenrakennuskursseja muun muassa kansalaisopistoissa, mutta yleisimmät soutuveneet ovat nykyään lasikuitu- tai alumiinirunkoisia.

Soutuharrastus

Soutaminen on hyvä liikuntaharrastusmuoto myös vähemmän liikkuville. Pitkät aironliikkeet ovat pehmeitä suorittaa eivät näin ollen rasita niveliä samoin kuin terävämpiliikkeiset ja nopeatempoiset lajit. Soutaminen on myös ekologinen liikunta- ja matkustusmuoto. Se on saasteetonta ja edullista, tarvittavia varusteita ole paljon ja soutamalla pääsee liikkumaan luonnon parissa. Soutaminen kehittää ja aktivoi lihaksistoa hyvin laaja-alaisesti, erityisesti hartioiden, yläselän ja niskan alueelta, mikä voi sopia erinomaisesti toimistotyötä tekeville henkilöille.

Perustarvikkeet souturetkeilyyn ovat: soutuvene, airot (ja mela), ankkuri köysineen, äyskäri, pelastusliivit, kartta ja kompassi, juomavettä ja matkapuhelin hätätilanteiden varalle. Soutamalla, erityisesti parisoutuna, voi taittaa päivässä kymmenien kilometrien matkoja, joten retkeilyreitit voivat olla hyvinkin pitkiä. Soutamalla pääsee tutustumaan luonnonkauniisiin kohteisiin varsinkin saarissa, joihin ei ole olemassa muuta kulkureittiä. Pelkän retkisoudun lisäksi soutuveneilyyn voi yhdistää myös kalastamisen ja soutaessaan voi vetää perässään uistinta. Pitkillä matkoilla tärppäämisen todennäköisyys kasvaa, ja souturetkellä tai sen päätteeksi voi päästä aterioimaan oman kalasaaliinsa parissa. Soutuvenettä käytetään myös vetouisteluun moottoriveneen sijasta varsinkin matalammilla vesialueilla, kuten lahdenpoukamissa ja jokialueilla.

Soutuharrastus

Sulkavan Suursoudut

Sulkavan Suursoudut järjestetään vuosittain heinäkuussa Sulkavalla Saimaan vesillä. Nelipäiväistä tapahtumaa mainostetaan maailman suurimpana soututapahtumana. Kilpailu kisataan kirkkoveneillä, joilla soudetaan 60 kilometrin lenkki. Vuosittain osallistujia on noin 8 000 ja yleisöä tapahtumassa käy noin 20 000. Kisassa on eritasoisia sarjoja, kilpasarjoissa reitti soudetaan kerralla ja retkisoutusarjoissa yövytään puolimatkan levähdysalueella.

Comments are closed.