Turun saaristo

Turun ja Ahvenanmaan väliin sijoittuu eräs maailman monilukuisimmista saaristoista, Turun saaristo, josta käytetään myös nimitystä Lounais-Suomen saaristo tai Varsinais-Suomen saaristo. Turun saaristo koostuu noin 20 000 saaresta ja luodosta, joista jotkut ovat luonnontilassa. Turun saaristosta laaja alue kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. Saariston parasta antia onkin juuri luonto meren ääressä, mutta alueelta löytyy myös runsaasti kulttuurikohteita sekä asutusta. Astutuille saarille liikennöi yhteysaluksia, ja monen saaren välillä pääseekin liikkumaan losseilla ja lautoilla siltojen puuttuessa. Alueella on lisäksi lukuisia vierasvenesatamia ja saaristossa pääsee liikkumaan myös polkupyörällä.

Turun saaristo

Maantieteellinen sijainti

Turun saaristo sijaitsee Varsinais-Suomessa Saaristomerellä ja ulottuu Särkisalosta ja Hiittisistä Kustavin saaristoon. Turun saariston ja Ahvenanmaan välillä on Kihdin selkä, joka on tosin niin kapea, että Ahvenanmaan ja Turun saariston voi käsittää yhdeksi saaristoksi. Tällä lailla ajatellen kyseessä on maailman monisaarisin saaristo. Saarien kautta kulkee yhdistävä Saariston rengastie.

Saaristokunnat

Turun saariston suppeammat osa-alueet ovat Turunmaan saaristo ja pohjoinen saaristo. Turunmaan saaristo sijaitsee Turunmaan seutukunnan kuntien Paraisten ja Kemiönsaaren alueella. Turunmaan saariston pohjoispuolella oleva Turun saaristo kuuluu Turun, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien sekä Kustavin, Maskun ja Taivassalon kuntien alueelle.

Täysin saaristossa sijaitsevia kuntia Turun saariston alueella ovat Kemiönsaari, Kustavi ja Parainen. Kemiönsaari on alle 7 000 asukkaan kaksikielinen kunta, jonka tunnetuimpia nähtävyyksiä on myös majoituspalveluita tarjoava Bengtskärin majakka. Kustavi on kuningas Kustaa III:n mukaan nimetty kunta, jonka asukasluku kymmenkertaistuu kesäisin kesäasukkaiden ansiosta. Kustavin nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Kustavin kirkko, joka on rakennettu 1700-luvun lopulla. Parainen on kaupunki, joka on perustettu vuonna 2009. Parainen muodostetiin lähialueen kuntien Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon alueista. Kaupungin perustamista edeltäneellä Paraisten nimellä tunnetulla alueella sijaitsee muun muassa keskiaikainen harmaakivikirkko ja Kuitian linna 1400-luvulta. Paraisten asutus alkoi 1100-luvulla, kauppa- ja asutuspaikka Paraisten Kirkkomäelle kehittyi 1500-luvulla. Turunmaan seutukunnissa puhutaan yhä enemmistökielenä ruotsia, vaikka kunnat ovatkin muuttuneen ruotsinkielisistä kaksikielisiksi.

Luonto ja kulttuuri

Turun saaristo on tuhansine pienine saarineen ja luotoineen ainutlaatuinen koko maailmassa. Saariston ominaispiirteisiin kuuluvat aaltojen silottamat kalliot ja kalliojyrkänteet. Puustona saaristossa on lehtometsää ja mäntyjä. Turun saariston alueella voi nauttia luonnosta koko vuoden ympäri, ja luonto eroaa monin tavoin Manner-Suomen luonnosta. Syksyisin Saaristomeri on suosittua kalastusaluetta, kun taas keväisin luotoja asuttavat valtavat palaavien muuttolintujen parvet.

Alueella sijaitsevan Saaristomeren kansallispuiston alueella on runsaasti luontokohteita, joiden säilyttämistä pidetään erittäin tärkeänä. Saaristomeren kansallispuiston luontopolut ja opastukset tarjoavat unohtumattomia kokemuksia luonnossa liikkujille.

Saariston rengastien lisäksi Saaristomerellä on toinen matkailualue, joka sijoittuu Kemiönsaaren edustalle. Siellä voi tutustua saariston viikinkiajan historiaan Rosalan Viikinkikeskuksessa. Kemiönsaarella sijaitsee ulkomuseo, joka on luokiteltu Museoviraston toimesta merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kemiönsaarelta löytyy myös Amos Andersonin kesähuvilana toiminut Söderlångvikin kartano.

Luonto ja kulttuuri

Pyöräilyreitti

Turun saariston kautta kulkee Saariston rengastie, joka on polkupyörällä tai autolla kuljettavissa oleva saariston alueen virallinen matkailutie. Saariston rengastien alkupiste on Turun tuomikirkolla, josta reitti jatkuu Kaarinaan ja sitä kautta Paraisten keskustaan. Paraisilta reitti jatkuu Lilmälöhön, josta matkaa jatketaan lautalla Prostvikiin. Prostvikistä tie etenee Nauvoon, josta siirrytään lautalla Pärnäisten lauttarantaan ja Korppoon kautta edelleen lauttoja käyttäen Houtskariin. Houtskarista matka jatkuu losseja käyttäen Iniöön ja edelleen lossien ja yhteysmatka-alusten kautta Kustavin ja Taivassalon kautta Hakkeenpäähän, Teersaloon ja Merimaskuun. Merimaskusta eteenpäin voi ajaa tietä pitkin Naantaliin ja sitä kautta takaisin Turkuun.

Saariston rengastien lisäksi saaristoalueella kulkee myös lyhyempi reitti Nauvosta Rymättylään ja sieltä Naantaliin. Tätä kutsutaan Pieneksi rengastieksi.

Comments are closed.