Verkkokalastus

Verkkokalastus on hyvin vanha mutta myös erittäin tehokas kalastustapa. Verkoilla kalastaminen on mukavaa ja tehokasta kalanpyyntiä, kun on ensiksi perehtynyt pyyntitavan perusteisiin. Ensimmäisenä vuorossa on soveltuvien lupien ja verkkokalastuksen vaatimien varusteiden hankkiminen, ja tämän jälkeen on vielä suotavaa löytää kalastukseen kalakaveri apukäsiksi, että verkkokalastamisesta tulee mahdollisimman mutkaton ja sujuva kokemus.

Verkkokalastus

Kannattaa myös uhrata hieman aikaa sopivien kalavesien ja saalispaikkojen etsimiseen. Tässä voi pyytää apua aluevesien kokeneemmilta kalastajilta tai internetin keskustelupalstoilta. Verkkofoorumeilta löytyy varmasti keskustelua myös verkkokalastamisesta. Verkkokalastus ei rajoitu myöskään pelkästään sulan veden aikaan, vaan verkot voi laskea myös talvella jäiden alle omaa tekniikkaansa käyttämällä. Kalastusmuotona verkkokalastus on hyvin iäkäs laji ja sen lisäksi eräs parhaista kalastusmuodoista saaliin hankkimiseksi.

Lupien hankkiminen

Jokaisen 18–64-vuotiaan verkkokalastajan tulee suorittaa Suomessa kalastonhoitomaksu, joka käytetään muun muassa vesistöalueiden hoitokulujen kattamiseen. Kalastonhoitomaksun hinta muuttuu usein vuosittain, joten helpointa on tarkastaa hinta suoraan Kalapaikka.net-verkkopalvelusta tai lupia suoraan myyviltä tahoilta. Kalastonhoitomaksu on vene- tai pyyntikuntakohtainen ja sen voi maksaa päivälle, viikolle tai koko vuoden ajalle, jolloin luvan hinta on suhteellisesti edullisin.

Kalastonhoitomaksun lisäksi verkkokalastajan on hankittava kalastusluvat yksityisten vesistöalueiden omistajilta tai valtion Metsähallituksen myöntäminä aina aluekohtaisesti käytettävien verkkojen koon ja lukumäärän mukaisesti. Kalastuksessa tulee ottaa huomioon myös rajoitetut kalastusalueet ja verkkokalastusta koskevat säännöt, ettei verkkoja lasketa vahingossa suojellulle alueelle. Myös verkkojen merkintä on tehtävä huolellisesti.

Kalastusverkko ja välineet

Kun olet hankkinut tarvittavat kalastusluvat ja sinulla on valmiina verkkojen laskua varten oleva vene airoineen, oin vielä hankittava verkot ja niiden merkintää varten pyydysmerkit. Pyydysmerkit ovat kohon avulla veden päällä kelluvia yksi- tai kaksilippuisia tankoja, jotka varoittavat vesillä liikkujia verkoista ja osoittavat viranomaisille verkkojen omistajan ja pyydyksen oikeellisuuden. Tarkemmat tiedot voit tarkistaa Kalatalouden Keskusliiton sivustolta.

Kalastusverkko ja välineet

Verkkoja valitessa täytyy ensin miettiä tavoiteltavaa saaliskalaa ja valita sen jälkeen kyseiselle saaliille sopiva solmuväli, joka verkoissa ilmoitetaan millimetreinä. Solmuväli kertoo kahden vierekkäisen solmun etäisyyden, kun verkko ei ole pingotettuna täyteen mittaan. Yleensä pienemmät solmuvälit sopivat pienemmille kaloille. Esimerkiksi muikkuverkkona käytetään yleisimmillään 14 mm solmuväliä, ahvenelle solmuvälinä on 27–45 mm, hauelle 45–60 mm ja kuhalle 56–65 mm. Solmuvälin lisäksi verkossa on otettava huomioon sen kireys, jolla on myös vaikutusta halutun kalalajin pyytämiseen. Verkkoliinan ylä- ja alaosissa olevaa paksumpaa verkon osaa kutsutaan paulaksi. Paulan laadukkuus kertoo paljon verkon kestävyydestä ja laadusta. Verkon paula ei saa kiertyä helposti, jolloin se sotkee verkot, vaan sen täytyy pitää muotonsa. Yläpaulassa saatetaan käyttää kellukkeena korkkia ja alapaulan sisään voidaan lisätä lyijyä, jotta verkko asettuu vedessä oikeaan asentoon. Verkkoja kerätään seuraavaa käsittelyä varten koukkumaista apuvälinettä käyttäen, tätä nykyään useimmiten muovista valmistettua välinettä kutsutaan puikkariksi. Puikkareita on olemassa lukittuvia ja lukkiutumattomia malleja, ja niillä voidaan liittää kaksi verkkoa toisiinsa. Verkon voi kerätä myös saaviin, josta se sitten lasketaan veteen. Molemmilla tavoilla on syytä välttää verkon sotkeutumista.

Vastuullinen kalastaminen

Ennen verkkojen laskemista kalastajan on selvitettävä kaikki alueen vesistöjä koskevat säännöt ja mahdolliset kieltoalueet. Kalastusalueilla on myös aluekohtaisia määräyksiä käytettävän verkon silmäkoon suhteen, jotta voidaan välttää kalojen pyytäminen liian pienikokoisina, kun ne eivät ole vielä sukukypsiä. Kalalajeille on määrätty omat alamittansa, jotka pyydyskalojen pitää ylittää. Ennen kalastamisen aloittamista pitää myös selvittää eri kalalajien mahdolliset rauhoitusajat, jolloin niitä ei saa pyydystää verkolla.

 

Comments are closed.